Naupai lai hi hmeichhiate tana hun pawimawh ber leh fimkhur ngai ber lai a ni a. Nu thil ei leh in hian a naupai hriselna leh a thanlen dan a hruai tlat avangin, "Mihring pahnih tana ei" tih aiin "Hrisel zawka ei" tih hi a pawimawh zawk a ni.
A hnuaiah hian naupai lai tana ei leh in fimkhur turte chipchiar takin kan tarlang ang e:
1. Ei tur hrisel—Ei tam turte
Naupai lai hian taksaah "Calories" leh "Nutrients" mamawh a lo tam tawh avangin hengte hi ei tam a tha:
Protein ngah lam: Nau thluak leh thahrui siam nan a pawimawh. Arsa, sangha, artui, be chi hrang hrang leh bawnghnute hian protein an ngah hle.
Calcium: Nau ruh leh ha siam nan leh nu ruh tichak turin a pawimawh. Bawnghnute, curd (dahi), leh thlai hnah hringah a tam.
Folic Acid (Folate): Nau pianphung dik lo (birth defects) lakah a veng thin. Antam, palak, leh thei hrang hrangah a awm.
Iron (Thihna): Nu leh nau tana thi siam nan a pawimawh. Sa sen (thau lo lai), beans, leh khurmu (dates) ei tam a tha. Vitamin C (Nimbu/Serthlum) nena ei kawp hian iron hi taksaah a lut tha zual thin.
2. Ei leh in fimkhur leh kalsan turte
Naupai lai hian ei tur thenkhat hi natna hrik (bacteria) tamna an nih bakah, nau tan hlauhawm thei an awm avangin fimkhur a ngai hle:
A. Ei tur hmin lo (Raw/Undercooked foods)
Artui hmin lo: Artui chhum hmin lo emaw, a tui lai (half-boiled) ei hian Salmonella bacteria vangin pumpui a tina thei.
Sa hmin lo: Sa hmin lo (raw meat) ah hian Toxoplasma parasite a awm thei a, hei hian nau thluak leh mit a tikhawlo thei.
Sangha hmin lo (Sushi/Sashimi): Hmanraw thianghlim lo atanga bacteria awm thei a nih avangin naupai lai chuan kalsan rih a tha.
B. Sangha "Mercury" tamna chi
Sangha lian (Mshark, Swordfish, King Mackerel) hian Mercury an ngah a, hei hian nau thazam (nervous system) a tichhia thei. Sangha te chi (Sardines, Salmon, Sangha tualchhuak) erawh a him zawk.
C. Caffeine (Thingpui leh Coffee)
Caffeine hian nu chhul-a thisen dawt a tizm thei a, nau thang tur a dang thei bawk. Ni khatah coffee no khat aia tam in loh a tha.
D. Zu leh Meizial
Zu hian "Fetal Alcohol Syndrome" a thlen thei a, nau pianphung a tikhawlo vek thei. Meizial (emaw a khu hip) hian nau hring hma (premature birth) leh nau piang hlim rihna tlem lutuk a thlen thei bawk.
3. Thlai leh Thei ei dan tur
Sil fai: Thlai hnah leh thei i ei hmain tui thianghlimin sil fai hmasa ziah rawh. Leivung atanga bacteria (Listeria) a awm theih avangin fimkhur a ngai.
Papaya leh Haihai: Papaya hmin lo (a hring) hian "Latex" a nei a, hei hian chhul a sawi (contractions) tir thei a, nau chhiat a thlen thei. Papaya hmin erawh a pawi lo tlangpui.
Saithei (Pineapple): Mi tam takin nau chhiatna a ni an ti thin a, a hmin ei tlem chu a pawi lo, mahse tam lutuk ei loh a him ber.
4. Nundan phung (Lifestyle) tana thurawn
Tui in tam rawh: Naupai lai hian zun-kawng infection (UTI) a awm hrat a, tui i in tam hian chu chu a veng thei. Ni khatah litre 2.5-3 in tum rawh.
Ei hnem lutuk loh tur: "Mi pahnih eitur ka ei a ngai" tiin chaw ei chiam loh tur. Thlum leh thau i ei hnem lutuk chuan "Gestational Diabetes" (naupai laia zunthlum) i nei thei.
Zawi muanga chet: Thil i ei hnuah mu nghal lovin tlem te vei kual la, i pumpui acid lo chhuak (heartburn) a veng ang.
Nu naupai hian thil thianghlim leh hmin tha a ei hi a pawimawh ber a ni. I taksa a lo chak a, i naupai a lo hrisel bawk ang. Doctor-in "Prenatal Vitamins" (Folic acid/Iron) a chawh che a nih chuan thlah miah lovin ei rawh.
No comments:
Post a Comment
Lo comment ve rawh le.